Viimeisen parin vuoden aikana telttavarantooni on ilmestynyt kaksi uutta täydennystä. Molemmat löysin onnekkaasti vähän käytettyinä. Pian vuosikymmenen palvellut kevyttelttojen klassikko Tarptent Double Rainbow säilyy edelleen osana varusteitani, mutta nyt valikoimassa riittää valinnanvaraa kaikkiin oloihin ja eri henkilömäärille.

Hilleberg Kaitum 3 on hankittu erityisesti perhekäyttöön sekä talviteltaksi ja haastavien olosuhteiden tukikohdaksi. Bonfus Middus 2P taas toimii tilavana mutta kevyenä soolotelttana.

Hilleberg Kaitum 3 – Järeää laatua

Spekuloin jo vuosia sitten perheteltan hankintaa. Myöhemmin kriteerit tarkentuivat juteltuani muiden lapsiperheiden kanssa, ja tärkeäksi vaatimukseksi nousi riittävän leveä ja mielellään koko matkaltaan korkea sisäteltta. Moniin kolmen hengen telttoihin ei mahdu kunnolla rinnakkain kolmea makuualustaa, etenkään jos yksi niistä on leveää mallia. Kaitumin sisäteltta on leveimmillään keskikohdassa peräti 185 senttiä leveä.

Tilava, korkea sisäteltta puolestaan mahdollistaa lapsen pottailun, ruokailun ja muun säätämisen teltan sisällä, mistä on etenkin hyttysaikaan paljon iloa.

Lapsen kasvaessa säätämisen tarve ehkä vähenee, mutta toisaalta isompi lapsi vie enemmän tilaa. Tilalle on käyttöä myös aikuisten talviretkeilyssä, jolloin varustetta pyörii teltassa huomattavasti kesäoloja enemmän.

Hillebergin keskivahvaan eli Red label -sarjaan kuuluva Kaitum 3 painaa kiiloineen ja pakkauspusseineen 3,4 kg. Se on sulan maan käyttöön tarpeettoman järeä teltta, etenkin kun perhekäytössä tuskin avotunturiin juuri mennään. Vastaava vaihtoehto Hillebergin kevyemmästä Yellow label -sarjasta olisi Helags 3, joka painaa 2,6 kg ja tuulettuu helmojen alta. Kaitumissa puolestaan on erinomaiset päätytuuletukset, joita voi käyttää myös talvella, kun helmat ovat lumen peitossa.

Kaitumin nerokkuus verrattuna moniin tunnelitelttoihin on sen tilankäytössä. Kun monet kolmikaariset tunnelit koostuvat isosta eteisestä ja jalkopäätä kohti viettävästä ahtaasta sisäteltasta, on Kaitumissa pitkä täyskorkea nukkumatila ja pienet eteiset päädyissä. Nämäkin eteiset ovat omaan käyttööni täysin riittävät, aiempiin telttoihini verrattuna jopa ruhtinaallisen tilavat.

Täyskorkea sisältetta auttaa myös talvella, jos haluaisi käyttää keitintä teltassa keitinlaatikossa. Tällöin keittimen voisi sijoittaa järkevimpään paikkaan eli päätyseinälle, mikä ei jalkopäätä kohti laskevissa sisäteltoissa onnistu. Tällä hetkellä pohdinta on vain teoreettista, koska en a) omista bensakeitintä b) ole harjoitellut riittävästi sellaisen käyttöä. Ilman kunnon harjoittelua keittimen käyttö teltassa on vaarallista.

Hillebergin muissa malleissa on myös joitain ominaisuuksia, joita en pidä hyvin mietittyinä. Esimerkiksi Nallo 4 olisi tilojen ja painon puolesta ollut melko hyvä valinta, mutta sen järjenvastainen ovi ja kehnot tuuletusratkaisut tekevät siitä omassa käytössäni väliinputoajan. Kesäkäyttöön olisi kevyempiäkin telttoja, ja talvella tuuletusratkaisu ei ole optimaalinen. Toki Nallosta puuttuu myös koko matkalta korkea sisäteltta.

Kokemuksia maastosta

Olen nukkunut Kaitumissa muutaman yön, suurimman osan Lapissa sulan maan aikaan perheen kanssa tai yksin. Talvikäyttöä olen kokeillut vasta lyhyesti. Teltta on helppo pystyttää, joskin kiiloja tarvitaan paljon, kaikkien narujen kanssa jopa 18. Vähempikin riittäisi, mutta lisänaruilla ulkoteltan saa kireämmälle. Tuuletus toimi riittävän hyvin myös kesäoloissa aamulämpötilan noustessa yli 20 asteeseen, vaikka etukäteen epäilin hieman kaksikerrosteltan kuumuutta.

Lapsen kanssa retkeilyssä teltta toimi juuri niin täydellisesti kuin toivoin. Ensimmäistä telttayötä ei vietetty kotipihalla, Nuuksiossa tai muussa helpossa harjoittelupaikassa. Sen sijaan leiriydyimme matkalla Inariin Pomokairan erämaassa suuren aapasuon laidalla.

Isolle teltalle oli kumpareisesta männiköstä vaikea löytää tasaista paikkaa ja ötökkää alkoi olla ilmassa turhan paljon. Tilava sisäteltta pelasti illan ja lapsi viihtyi loistavasti. Yöttömästä yöstä huolimatta uni maittoi lapselle yli 10 tuntia putkeen. Sama toistui paluumatkalla Perä-Posiolla. Siellä päästiin testaamaan vähän tuulisempaa säätä, eikä teltan pieni paukkuminen häirinnyt unia.

Plussat:

• Hillebergin laatu
• Sisäteltan tilat
• Helppo pystytys
• Teltan yksinkertaisuus
• Tuuletusratkaisut
• Ympärivuotinen toimivuus

Miinukset:

• Paino
• Hinta uutena ja käytettynäkin
• Pystytys vaatii paljon tilaa

Bonfus Middus 2P – tilava ja kevyt pyramidi

Pyramiditeltat ovat kevytretkeilyssä suosittuja. Ne ovat muodoltaan yksinkertaisia, voidaan pystyttää vaellussauvalla tai kahdella, ja kestävät oikein pystytettyinä kovia tuulia. Pyramiditeltalle on ominaista, että

• käyttökelpoinen tila vähenee voimakkaasti reunoja kohti
• teltan koon kasvu lisää painoa vain vähän

Näistä syistä pidän järkevänä, että pyramiditeltaksi ei valitse pienintä ruumisarkkua, vaan reilusti tilavamman teltta. Esimerkiksi norjalais-italialaisen Bonfusin yhden hengen Middus 1P painaa 295 g ja lähes tuplakokoinen 2P vain reilut 100g enemmän, 410 g. Päädyin hankkimaan 2P:n, kun sopiva yksilö ilmestyi käytettynä eteeni.

Middus 2P on keskikokoinen pyramidi, joka on tarkoitettu kahdelle hengelle. Sitä voi kuitenkin käyttää myös yksin, jolloin tavaroille jää erittäin tilava eteinen. Materiaalina 0.8 dyneemakomposiitti (DCF) on mielestäni hyvä kompromissi: todella kevyt, mutta kuitenkin paksumpi ja toivottavasti kestävämpi kuin osassa kevyttelttoja käytetty lähes läpinäkyvä 0.51 DCF.

Tilasin ulkoteltan kaveriksi Middus 1P sisäteltan suoraan Bonfusilta. EU-alueelta tilattaessa ei tule tullimaksuja. Sisäteltta on DCF-pohjainen ja erittäin kevyttä hyttysverkkoa, joten painoa on vaivaiset 235 g. Tilavalle kaksikerrosteltalle 645 g + kiilat ei ole kovin paha paino.

Kokemuksia maastosta

Olen yöpynyt Midduksessa noin tusinan verran öitä mm. Kainuussa, Kuusamossa ja Pohjois-Karjalassa. Valitettavasti kohdalle ei ole vielä sattunut kunnon myräkkää, joten toimivuus oikein kovassa puhurissa on toistaiseksi arvoitus. Edes lisänaruja ei ole tarvinnut käyttää, koska kahdeksalla vakiokiilallakin teltta on kohtalaisella tuulella pysynyt vakaasti pystyssä.

Ulkoteltta vie maastossa yllättävän paljon tilaa, mikä on ollut välillä haaste yöpyessäni syrjäisissä metsissä kaukana valmiiksi tampatuilta tasaisilta leiripaikoilta. Muuten teltan pystyttäminen on yksinkertaista. Teltta maahan suorakaiteen muotoon neljällä kiilalla, keskisalko ylös, nurkkien kiristys ja toiset neljä kiilaa paikalleen. Kiilojen paikkoja joutuu vähän hakemaan, koska DCF-kangas ei jousta kuten esimerkiksi silnylon.

Vähänkin kovemmassa tuulessa iso kangas on tosin melkoinen purje, joten teltan pystyttäminen yksin myrskyssä vaatisi tarkkuutta. Tällaisissa tilanteissa esimerkiksi tunneliteltat ovat kätevämpiä.

Keskisalon pituudella voi säätää helmojen alta tulevaa ilmavirtaa. Yksi vajaan 145 cm pituinen sauva riittää pystytykseen, mikä on kätevää. Lyhyemmillä retkillä kannan usein mukana muutenkin vain yhtä sauvaa esimerkiksi soiden ja purojen ylityksiä varten. Varsinaisilla vaelluksilla Lapissa sauvoja on toki mukana kaksin kappalein.

Sisäteltta on mukavan kevyt, mutta en pidä sen sateenkaariovesta. Ovesta on avattava suuri osa, jotta teltasta mahtuu ulos. Ovi jää auki ollessaan lerpattamaan kulkuväylälle ja sotkeentuu helposti kuraiseen maahan. Samalla sisään tunkeutuu ötökkäpilvi. Jos taas olisi tarpeen säätää eteisessä olevaa tavaraa, oven alareunaa ei pysty raottamaan. Tarptentin teltassa olen tottunut L-oveen, josta kaikki nämä ongelmat puuttuvat.

Toinen ongelma sisäteltassa on, että ulkoteltassa on sille huonosti järkeviä kiinnityspisteitä. Sisäteltan kuminauhojen pituus ja lenkit viittaavat siihen, että sisäteltta on tarkoitus kiinnittää nurkkakiiloihin eikä telttaan. Kiiloihin kiinnitys ei ole kovin kätevää, ja lisäksi sisäteltan joutuu joka kerta irrottamaan ja kiinnittämään uudestaan. Nämä puutteet olisivat toki korjattavissa pienellä askartelulla.

Verkkosisäteltta ei ehkä ylipäätään ole järkevin valinta pyramiditeltan kanssa, koska tällöin osa pyramidin hyödyistä jää ulosmittaamatta. Tilava pyramidi on parhaimmillaan kylmissä, märissä ja tuulisissa olosuhteissa. Juuri silloin myös solid-mallinen sisäteltta olisi hyödyllisin. Tilasin kokeeksi erään kiinalaisvalmistajan edullisen solid-sisäteltan. Oviratkaisuna on vielä L-oveakin monipuolisempi käänteinen T-ovi. Kunhan se tulee perille ja ehdin testata käytännössä, saattaa verkkosisäteltta jäädä tarpeettomaksi.

Hyttyskauden ulkopuolella teltta toimisi myös pelkkänä tarppina ilman sisätelttaa, jos haluaisi säästää painoa. Tällöin siellä voisi majoittua kaksikin henkeä, sillä teltassa on vetoketjuovet molemmilla puolilla.

Plussat:

• Tiloihin nähden todella kevyt teltta
• Ulkoteltassa sopivasti kiiloja (8 kpl) ja paikkoja lisänaruille
• Tuuletus / suojaisuus säädettävissä sauvan pituudella
• Modulaarisuus: telttaa voi käyttää tarppina tai erilaisten sisätelttojen kanssa
• Teltan pitäisi kestää kovia tuulia, mutta tämä ominaisuus on vielä testaamatta

Miinukset:

• Bonfusin yhden hengen sisäteltta ei sovellu käyttööni
• Pystytys vaatii paljon tilaa