Ensimmäinen kojussa vietetty yö ylitti jo kaikki odotukset moninkertaisesti, joten toiselle yölle ei ollut paineita nähdä mitään erikoista. Saimme mahdollisuuden vaihtaa kojua alueen oikeaan laitaan. Tartuimme tilaisuuteen: oikeasta kojusta pystyisi kuvaamaan paremmin hienolle tupasvilla-alueelle, jonka suunnasta sudet ja karhu edellisenä yönä saapuivat.

Korppi ja tupasvillat

Toiseen kojuyöhön oli helpompi asennoitua kuin ensimmäiseen: osasimme jo odottaa, ettei ennen auringonlaskua tapahtuisi mitään erityistä. Osittaisen pilvisyyden ansiosta kojun sisälämpötila oli hieman inhimillisempi kuin edellisenä iltana. Alkuillasta jäi aikaa tähtäillä tupasvillojen keskellä hyppeleviä korppeja.

Susi näköpiirissä

Tarkkailimme herkeämättä oikealla sijaitsevaa tupasvillamättäikköä, jonka suunnasta toivoimme eläinten saapuvan. Kello 22.59 onnisti: eiliseltä tuttu nuori, tuuheaturkkinen susi ilmestyi metsän reunaan suoraan tupasvillojen taakse!

Susi tassutteli suoraan kohti kojuamme ja tuli lopulta niin lähelle, että kuvaan mahtui vain puolet päästä. Lähimmillään eläin kurkki kojun nurkalla noin metrin päässä kojusta.

Harmaaturkki käyskenteli alueella seuraavat puolitoista tuntia. Aikaikkunaan mahtui sekä useita lähikohtaamisia että muutamia maisemallisempia tilanteita, joissa suden taustalle osui yötaivaan punaisen ja violetin sävyjä. Pilvisempi yö oli taivaan värityksen kannalta edellistä parempi.

Nuori kaksikko

Susien näytös jatkui pienen tauon jälkeen kello 3 aamuyöstä. Aurinko oli jo noussut pilvien takaa. Edellisenäkin yönä näyttäytyneet kaksi nuorta ruskeaa sutta tulivat seikkailemaan areenalle.

Toinen susista kiersi kojujen takaa aivan lähelle, mutta kuvauskulma oli todella hankala. Taustalla näkyy metsätie, jonka varteen autot pysäköitiin.

Aamuyön susien osalta kuvasaalis jäi vaatimattomaksi, mutta kokonaisuutena yö oli onnistunut. Kojukuvauksessa ei ole mitenkään varmaa, että kahden yön reissulla molempina öinä näkyisi eläimiä.

Loppuyö meni jälleen poislähtöä odotellessa. Kojun hyttystiiviys ei ollut aivan paras mahdollinen, ja aamun tunteina ilmatila alkoi olla sakeana inisijöitä. Yritin nukkua hyttysverkko päässä ja jonkin aikaa onnistuinkin. Kuikan kämpällä molemmat jalat olivat kuin yhtä yhtenäistä hyttysenpuremaa. Kortisonivoiteelle tuli käyttöä.

Kahden yön vierailu Wildlife Safaris Finlandin kojuille oli juuri sopivan pituinen – siihen mahtui rutkasti nähtävää ja kuvattavaa, enkä olisi kolmatta perättäistä yötä jaksanut valvoa.