Talvipäivänseisauksena pohjoinen pallonpuolisko on kääntynyt eniten poispäin auringosta. Mikäpä olisi parempi tapa viettää vuoden pisintä yötä kuin suunnata laavuretkelle hyvien eväiden ja kameravehkeiden kera! Sunnuntaina 21.12. olosuhteet vaikuttivat poikkeuksellisen lupaavilta: maisema oli saanut hennon lumikuorrutteen ja tiedossa oli pitkästä, pitkästä aikaa kirkas yö.
Lupaukset selkeästä taivaasta näyttivät liioitelluilta, bussia odotellessa sateli vielä kunnolla lunta. Perillä Nuuksiossa sama meno jatkui, Holma-Saarijärven laavulla oli aikaa istuskella nuotiolla ja syödä herkullista iltapalaa.
Lumisateen tauottua kävelin rantaan. Pilviverho hallitsi edelleen valtaosaa taivaasta, mutta pohjoishorisontti oli likimain kirkas. Olin näkevinäni oranssin valosaastehehkun keskeltä vihreää kajastusta. Jalusta huterasti pystyyn lankkusillalle, tarkennus käsikopelolta huitaisten ja äkkiä testivalotus:
Siellähän on revontulia! Paremman jalustanpaikan etsiminen vei aikansa ja sillä välin pilvet palasivat pohjoistaivaalle. Jotain ehdin puiden raosta valottaa ennen kuin pilvet saivat yliotteen. Illan parhaaksi kuvaksi jäi kuitenkin yllä oleva testilaukaus, jossa ihmeen kaupalla osui tarkennus kohdalleen eikä hutera alustakaan heilauttanut kuvaa.
Seurailin loppuillan revontuliaktiivisuutta älypuhelimella, mutta pilvipeite ei näyttänyt väistyvän eikä aktiivisuus muuttunut ratkaisevasti parempaan suuntaan. Puolenyön jälkeen makuupussin houkutus kävi vastustamattomaksi. Toivon kirkkaampia revontulia viikon päästä alkavalla kaamosvaelluksella, tämä kävi hyvästä harjoittelusta.
Lyhyen päivän valoa
Aurinko nousi vasta puoli kymmeneltä, kerrankin saattoi nukkua pitkään menettämättä auringonnousua. Hieman pilvisen aamun jälkeen päivä alkoi kirkastua. Paluumatkalla aurinko jaksoi juuri ja juuri kivuta valaisemaan lumisia polkuja.
Raikkassa pakkassäässä oli pakko poiketa katsomaan, kantaisiko metsän takaa pilkottava Soidinsuo jo jalkamiestä.
Tulos: ei kantaisi. Jäin valottamaan pari maisemakuvaa ennen kuin nilkutin märillä kengillä takaisin metsän puolelle.
Näissä tunnelmissa alkoi talviretkeilykausi 2014-2015, joka jatkuu seuraavaksi reilut tuhat kilometriä pohjoisempana. Rauhaisaa joulua kaikille lukijoille!
