Uusi otsalamppu: Petzl Swift RL

Kaupallinen yhteistyö: Addnature

Varustevalikoimastani on puuttunut kevyt, mutta riittävän kirkas otsalamppu, joka kelpaisi niin pimeän ajan juoksulenkeille kuin viikonloppuretkille talvisen metsän hämärään.

Uusi lamppu Petzl Swift RL ehti perille Addnaturen verkkokaupasta juuri sopivasti ennen joulua. Parin viikon joululomalla oli aikaa testailla sitä lähiretkillä.

Otsalampun valinta

Sopivan otsalampun löytäminen ei ollut helppoa, koska tuttuun tapaan vaatimukseni ovat tiukat. Aiemmin olen omistanut kaksi erilaista lamppua: Fenix HP05:n, joka toimii kolmella AA-akulla tai -paristolla sekä pienen USB-ladattavan Petzl Tikka -lampun.

Fenixin lamppu on kirjaimellisesti loistava valinta esimerkiksi kaamosajan hiihtovaelluksille, kun tarvitaan pitkää paloaikaa. Se on kuitenkin painava, ja niskassa törröttävä akkukotelo häiritsee juoksulenkeillä. Pikku-Petzl taas kelpaa kevyenä hyvin vaikka loppukesän vaelluksille, mutta ei siitä pimeässä kulkemiseen ole apua.

Nykyään luonnossa liikkumiseni painottuu enemmän juoksulenkkeihin lähimetsissä ja viikonloppuretkiin kuin pitkiin vaelluksiin. Useimpiin tilanteisiin riittäisi lamppu, joka palaisi suhteellisen kirkkaalla teholla 3-4 tuntia. USB-ladattava lamppu olisi näissä oloissa kätevä. Lampussa ei saisi olla epämukavan isoa akkukoteloa tai moneen suuntaan sojottavia johtohärveleitä.

Lupaava ehdokas paikkaamaan tarvetta löytyi tutulta merkiltä. Petzl Swift RL on 100 g painoinen USB-ladattava otsalamppu. Petzl on hyvämaineinen pitkän linjan otsalamppuvalmistaja, ja aiempi Petzlin lamppuni on palvellut luotettavasti jo kymmenen vuotta. Ei ollut siten vaikeaa päätyä uudestaan samaan merkkiin.

Etenkin korona-aikana olen tilannut suurimman osan varusteistani eri verkkokaupoista. Addnaturen toimitukset ovat tulleet sujuvasti perille ja valikoima yllättää usein laajuudellaan. Esimerkiksi telttavalikoimaan kuuluu edullisempien tuotteiden lisäksi Hillebergin kaltaisia huippumerkkejä ja Big Agnesin ultrakevyitä telttoja. Otsalamppujakin on useilta laatumerkeiltä.

Ominaisuudet

  • Hinta n. 100-110 €
  • 2350 mAh litiumioniakku
  • IPX4-tason roiskesuojaus
  • Latausaika: 6 tuntia
  • Virtakytkimessä lukitus, joka estää lampun menemisen vahingossa päälle kuljetuksen aikana
  • Viisiportainen akun varaustilan näyttö

Petzl Swift RL tarjoaa kolme valaistustehoa: 10 lm, 200 lm ja 550 lm. Erikoisuutena lampussa on reaktiivinen tila, jossa valoteho vaihtuu automaattisesti ympäristön kirkkauden mukaan. Reaktiivisessa tilassakin kirkkautta voi säätää kolmiportaisesti (noin 100 lm, 300 lm ja 900 lm). Kirkkaus ja valokeilan muoto vaihtelevat ympäristön mukaan.

Retkeilyn kannalta avainkysymys on, kuinka pitkään lamppu palaa valoteholla, jolla näkee kulkea pimeässä. Esimerkiksi 10 lm teholle luvatulla 100 tunnin paloajalla ei ole paljoa merkitystä, koska sillä ei pimeässä metsässä näe mitään.

Vakiotilassa keskimmäiselle 200 lm valoteholle luvataan 5 tunnin paloaika. Reaktiivisessa tilassa keskimmäisen noin 300 lm valotehon paloaika on 5-40 tuntia. Melko iso haarukka: uskoisin todellisen paloajan olevan lähempänä viittä kuin 40 tuntia.

Vakiotilan maksimiteholle 550 lm luvataan 2 tunnin paloaika ja vastaavasti reaktiivisessa tilassa 900 lm maksimiteholle 2-30 tuntia.

Akku on vaihdettavissa ja vara-akku maksaa reilut 50 €. Jos reissussa ei ole latausmahdollisuutta tai virtapankki olisi liian painava ratkaisu, voisi vara-akulla siis turvata lisää paloaikaa.

Käytännön lampputesti

Päiväretki Nuuksion lounaisnurkilla alkoi kääntyä hämärän puolelle. Maasto oli peittynyt laikuttaisen lumikuorrutteen alle ja lämpötila pudonnut pakkasen puolelle. Kolmoislammilla alkoi tuntua jo oikealta talvelta navakan tuulen puhkuessa sormet kohmeeseen.

Oli aika sytyttää lamppu. Sen kolme kirkkausasetusta syttyvät järjestyksessä himmeimmästä aloittaen. Hyvä niin, sillä joissain muissa lampuissa järjestys on hölmösti päinvastainen: ensin joutuu häikäistymään kirkkaimmalla asetuksella, vaikka tarvitsisi vain himmeää valoa.

Otin kuusikon hämyssä jalustalta kuvat lampun eri valotehoista vakiotilassa. Kuvat on otettu samoilta jalansijoilta käyttäen identtisiä asetuksia ja myös kuvankäsittely on tehty kaikille samalla tavalla.

Maisema ilman lamppua
10 lm
200 lm
550 lm

Testailun perusteella vaikutti siltä, että 200 lm teho riittäisi hyvin normaaliin kävelyyn polulla tai helppokulkuisessa poluttomassa maastossa. Hankalammissa paikoissa kuten märkien soistumien ylityksissä kirkkain valoteho on tarpeen.

Lähdin kävelemään alueen polkuverkostoa ympäri reaktiivista tilaa käyttäen. Tässä tilassa valokeila näyttäisi asettuvan hieman vakiotilaa tasaisemmaksi: raja maiseman valaistun ja valaisemattoman osan välillä on pehmeä. Vakiotilassa keskelle valokeilaa tulee kirkkaampi spotti, joka häikäisee silmiä heijastuessaan valkoisesta lumesta. Tämä myöhemmältä testilenkiltä otettu kuvapari havainnollistaa eroa:

Reaktiivinen tila, kirkkain asetus
Vakiotila, kirkkain asetus

Käytin Nuuksiossa keskimmäistä valotehoa, joka lumisella polulla toimi hyvin. Ainoastaan joissain mutakoissa käänsin tehoa pykälän kovemmalle. Reaktiivisuus toimi mutaisissa kohdissa mainiosti, sillä lampun osoittaessa mustaan mutaan lisääntyi kirkkaus automaattisesti. Matkan jatkuessa lumisessa maastossa valo himmeni taas sopivasti.

Mudan ylitys kirkkaimmalla valoteholla

Seuraavaksi kokeilin lamppua juoksulenkeillä lähimetsissä. Lumettomilla, juurakkoisilla poluilla toimi parhaiten reaktiivinen tila suurimmalla teholla. Juoksen korkeintaan noin tunnin pituisia lenkkejä, joten paloajan kanssa ei pitäisi tulla ongelmia kirkkainta asetustakaan käytettäessä. Toisin kuin vaelluksilla, kotioloissa lamppua pääsee lataamaan jokaisen lenkin välissä. Omissa lenkkimaastoissani osalla reitistä on myös katuvalot.

Muutaman päivän päästä satoi lunta. Lumisessa maastossa reaktiivisen tilan keskimmäinen teho riitti hyvin juoksukäyttöönkin. Maksimitehoa tarvittiin vain yksittäisissä märissä kohdissa. Lamppu istui juostessa mukavasti päähän eikä sen olemassaoloa juuri huomannut.

Paloajan mittaus

Maastotesti vaikutti lupaavalta, sillä keskimmäisellä 200-300 lm valoteholla näyttäisi pärjäävän mukavasti sekä reaktiivisessa tilassa että vakiotilassa. Jos akku kestäisi tällä teholla luvatut 5 tuntia tai enemmän, lamppu täyttäisi paikkansa juuri niin hyvin kuin toivoin.

Aikataulullisesti ei ollut mahdollista pööpöillä Nuuksiossa yli viittä tuntia odotellen lampun himmenemistä, joten paloajan testaus tapahtui kotona ”laboratorio-olosuhteissa”. Latasin lampun täyteen ja laitoin sen etätyöpäivän ajaksi osoittamaan työhuoneen seinään.

Tasan viisi tuntia kokeen jälkeen valon kirkkaus näytti silmämääräisesti ja kameralla kuvattuna samalta kuin kokeen alkaessa. Vajaat puoli tuntia myöhemmin teho oli pudonnut himmeimmälle asetukselle.

Paloaika näyttäisi siis olevan varsin täsmällisesti speksien mukainen. Erityisen ilahduttavaa on, ettei viiden tunnin kohdallakaan teho ollut merkittävästi himmentynyt: joissain muissa lampuissa luvattu paloaika on huijausta, sillä valoteho tippuu rajusti jo lyhyen ajan jälkeen.

Yhteenveto

Reaktiivinen tila on tuulahdus nykyaikaa. Jatkuva otsalampun näpräily ympäristön kirkkauden mukaan on turhaa työtä, kun tekniikka kerran mahdollistaa valotehon säätymisen automaattisesti.

En ole vielä ehtinyt testata, miten suuri reaktiivisuuden vaikutus paloaikaan oikeasti on. Jos sillä saisi edes tunnin tai pari lisää paloaikaa, olisi siitä todellista hyötyä. Joka tapauksessa vakiotilassa mitattu reilun 5 tunnin paloaika 200 lm teholla on moneen käyttöön riittävä.

Lampun suunnittelussa näkyy, että sitä ei ole tehty ensisijaisesti arktisiin oloihin. Paksun pipon tai karvalakin kanssa otsapanta täytyy venyttää lähelle ääriasentoa. Virtakytkin on melko pieni paksuilla rukkasilla painettavaksi. Näistä rajoitteista ei ole itselleni haittaa, koska hankin lampun muuhun käyttöön.

Ensimmäisten testien perusteella näyttää siltä, että Petzl Swift RL kelpaa käyttötarkoituksiini hyvin. Uskon saavani siitä luotettavan retkikaverin moneksi vuodeksi.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *