Vuosien varrella rinkkani sisältö on muuttunut merkittävästi kevyempään suuntaan. Eniten kantamustani keventänyt varustehankinta on tähän mennessä ollut Clas Ohlsonilta parilla kympillä ostamani keittiövaaka. Kaikkien kaapista löytyneiden varusteiden punnitseminen avasi silmiä monessa kohtaa. Ennen punnitsemisoperaatiota saatoin heitellä rinkkaan huolettomasti varavaatteita, korjaustarpeita ja vaikka minkälaisia EA-tarvikkeita. Eihän pari kevyttä paitaa mitään haittaa?
Punnitsemisen jälkeen tajusin, kuinka paljon turhaa painoa lukuisat pikkuesineet ja ylimääräiset vaatekappaleet tuovat. Esimerkiksi keskipaksun villapaidan (455 g) korvaa ohuella fleecellä (175 g) ja EA-laukun (tyhjänä 200 g) minigrip-pussilla (5 g). Monta varustetta jäi kokonaan pois. Yhteensä kevensin rinkkaani ainakin pari kiloa ostamatta mitään muuta uutta kuin keittiövaa’an.
Varusteiden punnitseminen ja ylipäätään rinkan painon grammantarkka syynääminen mielletään joskus sekopäisten grammanviilaajien touhuksi. Moiset varustenörtit poraavat reikiä hammasharjan varteen ja hamstraavat kaappeihinsa kalliita titaanikattiloita. Väitän kuitenkin, että keventäminen ja varusteiden tarkempi valitseminen on yhtä lailla hyödyllistä Pertti Perusretkeilijälle. Jos ei missään nimessä halua nauttia kevyemmän rinkan tuomasta helpotuksesta, voi edes pakata mukaan enemmän luksustavaroita – tai kameravarusteita, kuten muuan tuntemani retkeilijä. 😉
Alla tämänhetkinen varustelistani kesä- ja syysvaelluksille Suomen Lapin olosuhteisiin. Saa ottaa mallia ja toisaalta antaa kevennysvinkkejä! Listan lopussa on tarkempia kommentteja ja perusteluja joidenkin varusteiden osalta ja mahdollisia kehityskohtia tuleville vuosille.
Liikun aina vähintään kahden hengen porukassa, joten ryhmäkohtaisten varusteiden painot on jaettu kahdella. Nämä varusteet ovat taulukossa kursiivilla.
Takit ja paidat
kuoritakki, Marmot Minimalist | 425 | |
untuvatakki, Salomon | 410 | taukotakki, joka toimii myös tyynynä |
ohut fleecepaita, Haglöfs | 175 | |
aluspaita, pitkähihainen, merinovillaa, Lasting | 190 | |
aluspaita, pitkähihainen, merinovillaa, Quenchua | 175 | |
T-paita, merinovillaa, Lasting | 150 |
Housut
retkihousut, Fjällräven Reivo | 440 | |
kuorihousut, Marmot Minimalist | 290 | |
villahousut, Nature Wild | 205 | kylmiä öitä varten |
alushousut, pitkät, keinokuitua | 150 | |
alushousut, lyhyet, merinovillaa | 70 | |
alushousut, lyhyet, keinokuitua x 2 | 120 | |
Kengät ja sukat
kumisaappaat, Nokia Finnjagd | 2150 | |
crocs-kopiot | 260 | leirikengiksi ja jokien ylityksiin |
villasukat, Tesema x 2 | 250 | |
alussukat, North Ice x 3 | 150 |
Hanskat ja hatut
kuorirukkaset, Hestra | 120 | eivät täysin vesitiiviit, saumoja ei teipattu |
villalapaset | 60 | aluskäsineiksi saderukkasille |
taisteluhanskat, Varusteleka | 70 | nahkainen kämmen, hyvät kuvaamiseen ja leiripuuhiin |
sormikkaat, puuvilla | 35 | aluskäsineiksi nahkasormikkaille |
lierihattu, Adidas | 55 | |
putkikauluri, Mil-Tec x 2 | 70 | toimivat tilanteen mukaan mm. kaulahuivina tai pipona |
hyttysverkko, Sea-to-Summit | 20 | vedetään lierihatun päälle |
Leiriytymisvarusteet
teltta, Tarptent Double Rainbow | 690 | |
makuupussi, Marmot Never Winter | 1175 | Tcomf +2, Tlim 0 |
makuualusta, Therm-a-rest Prolite Plus Wms | 680 | 163 cm pitkä naisten malli riittää hyvin 175 cm nukkujalle |
kuivasäkki, Sea-to-Summit 13 l | 90 | makuupussin suojaksi |
Wettex-tiskirätti | 10 | teltan kuivaamiseen |
Kantovarusteet
rinkka, Fjällräven Kajka 65W | 3050 | |
rinkan sadesuoja, Savotta | 130 | |
vaellussauvat, Leki | 540 |
Ruokailuvarusteet
kaasukeitin, Edelrid Kiro ST | 40 | kaasupullon päälle ruuvattava malli |
kaasupullon jalka | 10 | kolmijalkainen häkkyrä, joka vakauttaa keitintä |
Trangian kattila, 1,75 l, non-stick | 60 | |
Trangian kattila, 1,5 l, non-stick | 60 | |
Trangian kansi | 40 | |
Trangian kahva | 20 | |
limupullo, 1,5 l | 45 | vedenkuljetusta varten |
limupullo, 0,5 l | 25 | juomapulloksi |
lautanen, muovia, Sea-to-Summit | 80 | |
taittokuksa, muovia | 25 | |
spork x 2 | 20 | |
tulitikut | 50 | |
tiskiharjan pää | 10 |
Suunnistusvarusteet
GPS-laite, Garmin eTrex 20 | 145 | |
kartat | 50 | |
A4-karttatasku, Ortlieb | 30 | |
kompassi, Suunto | 30 |
Hygienia ja terveys
EA-pakkaus ja lääkkeet | 200 | |
aurinkovoide | 35 | |
retkipyyhe, Sea-to-Summit | 150 | |
pieni saippua | 10 | |
hammasharja ja -tahna | 40 |
Sekalaiset tarvikkeet
kännykkä, Samsung XCover 2 | 130 | |
otsalamppu, Petzl Tikka Plus 2 | 75 | |
puukko | 75 | |
aurinkolasit | 65 | |
jeesusteippi | 25 | |
irtohihna | 20 | |
muistiinpanolehtiö | 50 | |
kynä x 2 | 10 | |
pankkikortti ym. kortit | 20 | säilytys minigrip-pussissa |
kotiavaimet | 10 |
Kameravarusteet
runko, Canon EOS 6D | 770 | sisältää akun painon |
objektiivi, Canon EF 70-200mm f/4L IS | 880 | |
objektiivi, Canon EF 17-40mm f/4L | 570 | |
jalusta, Sirui T-025X + Benro B-0-kuulapää | 915 | |
kameralaukku, Lowepro Nova 160 AW | 485 | |
objektiivikotelo, Canon | 230 | |
vara-akku x 2 | 150 | |
varamuistikortti x 4 | 20 |
Laskelmia ilman kameroita
Lasketaan ensin ilman kameroita, jotta luvut olisivat vertailukelpoisia muiden retkeilijöiden kanssa. Kun edellä lueteltujen varusteiden painot lasketaan yhteen, saadaan tulokseksi 14060 g. Tämä on niin sanottu kokonaispaino (skin-out-weight), eli kaikkien varusteiden paino ilman ruokia ja kaasuja ym. retken aikana kuluvia asioita.
Jos otetaan lukemasta pois varusteet, jotka ovat tyypillisesti kulkiessa päällä, summaksi tulee 9335 g. Tämä lukema kertoo repun peruspainon (base weight). Eräiden määritelmien mukaan alle 10 kg peruspainoa pidetään kevytretkeilyn rajana.
Viikon reissulle otan ruokaa noin 800 g / vrk. Kaasun määrä riippuu tilanteesta, mutta esimerkiksi kaksi 230 g purkkia (painavat 365 g /kpl) riittävät yleensä viikoksi kahdelle hengelle. Tällöin esimerkiksi 6 vuorokautta kestävällä vaelluksella rinkan lähtöpainoksi tulee 14500 g. Ihan kohtuulliselta kuulostaa.
Laskelmia kameroiden kanssa
Vaelluksella mukana olevia kameravarusteita olen eritellyt tarkemmin kaksiosaisessa blogikirjoituksessa, joten ei niistä sen enempää. Erillisessä olkalaukussa kulkevat runko ja laajakulma sekä vara-akut ja -muistikortit. Laukulle kertyy painoa 2100 g. Lisäksi kannan rinkassa teleobjektiivia ja jalustaa, yhteensä 1795 g.
Kokonaispainoksi tulee kameravarusteiden kanssa 17955 g, rinkan peruspainoksi 11130 g. Peruspainoon pitäisi kyllä laskea mukaan myös parin kilon kameralaukku, eli lukema olisi oikeammin 13230 g. Kuuden vuorokauden vaelluksen alussa rinkka painaa objektiivi ja jalusta mukaan luettuna 16295 g. Kameralaukku huomioiden kannettaville varusteille kertyy siis lähtöpainoa 18395 g. Kun päällä olevat vaatteet lasketaan mukaan, kokonaispaino reissun alussa on jo 23120 g. Se siitä kevytretkeilystä… 😀
Kommentteja
Ainoana vaellustakkina on nykyään vedenpitävä kuoritakki. Ennen pidin kuorivaatteita liian hiostavina, ja mukana oli perinteinen puuvillasekoitteinen retkitakki. Kun vanha ja huonosti hengittävä kuoritakkini tuli käyttöikänsä päähän ostin tilalle Marmot Minimalist -takin. Sen Gore-Tex Paclite -kalvo on yllättäen osoittautunut niin hengittäväksi, etten enää tarvitse erillistä poutasään takkia – paitsi räkkäaikana. (Hyviä vinkkejä räkkäajan pukeutumiseen otetaan vastaan.) Lämpimällä säällä räkkäajan ulkopuolella käytän kulkiessa pelkkää aluspaitaa. Tuntikausia jatkuvassa sateessa takki alkaa tuntua sisäpuolelta kosteannihkeältä, mutta olo tuntuu silti vähemmän märältä kuin kalvottoman sadetakin alla.
Makuualustana käytin pitkään erilaisia solumuoveja. Ensin kauan sitten kymmenellä markalla hankittua ohutta markettialustaa, sitten samanlaista mutta hieman paksumpaa ja lopulta Therm-a-rest Z-litea, joka haitarimallisena pakkautuu hieman muita solumuovialustoja tiiviimmin. Vasta viime keväänä päätin panostaa ilmatäytteiseen. Ensivaikutelma oli taivaallinen. Painossa eroa ei juuri ole, pari solumuovialustaa painaa melko tarkasti saman verran kuin Therm-a-rest Prolite Plus Women’s (680 g). Päädyin naisten alustamalliin, koska 175-senttiselle 163 cm pitkä patja riittää vallan mainiosti ja naisten mallille luvattu lisälämpö on hyödyksi talvikäytössä.
Kumisaappaiden valinta vaellusjalkineiksi saattaa herättää kummastusta. Yleensä saappaita käyttävät lähinnä gummisaapastalebaneiksi kutsutut perinneretkeilijät, nykyaikaisen gorepellen vastakohdat. (Kumpaan leiriin kuulun, jos käytän kuitenkin goretakkia?) Omistan myös vaelluskengät, mutta käytän niitä enemmän lyhyillä viikonloppuretkillä. Täytyykin kirjoittaa saapasretkeilyn ”ideologiasta” joskus hieman pidemmin. Kakkosjalkineina mukana on kevyet Crocs-kopiot. Ne ovat yllättävän hyvät jokien ylityksiin, pohjan pito on mainio. Käytän niitä myös leirikenkinä.
Majoitteena toimii kevyt kahden hengen teltta, Tarptent Double Rainbow, josta kirjoittelin ensivaikutelmat keväällä. Yksikerrosteltta on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi kesäolosuhteissa, vettä ei ole päässyt teltan sisälle eikä kondensiosta ole ollut merkittävää haittaa.
Keittimenä käytän metsämaastoissa kevyttä kaasupullon päälle ruuvattavaa mallia. Avotunturiin suuntautuville reissuille en ole vielä uskaltautunut kevytkeittimen kanssa, vaan mukana kulkee perinteinen Trangia joko tenu- tai kaasupolttimella. Kahden tai kolmen hengen ruokaryhmälle jaettuna sekään ei ole mahdottoman painava, mutta tuulenkesto on merkittävästi parempi.
Vaellussauvat ovat kuuluneet varustukseeni vuodesta 2012. Niitä ilman en enää tunturiin lähde. Sauvat antavat lisävoimaa ylämäissä, vähentävät polviin kohdistuvaa rasitusta alamäissä ja ovat tukena vesistönylityksissä.
Mitä seuraavaksi?
Keventäminen on tunnetusti helpointa aloittaa kolmesta suurimmasta esineestä: majoitteesta, kantolaitteesta ja makuupussista. Omalla kohdallani teltta on jo kevyt (1375 g / 2 henkeä), makuupussikin painoltaan kohtuullinen (1175 g). Sen sijaan rinkka painaa tyhjänä yli kolme kiloa. Siitä olisi helposti leikattavissa ainakin kilo kantomukavuuden merkittävästi kärsimättä. Fjällräven Kajka on tarpeeksi järeä yli 20 kilon kuormillekin, mutta koska sellaisia ei nykyvarustuksella enää pitäisi joutua kantamaan, riittäisi heppoisempikin rinkka.
Muu alkaa olla optimointia ja kosmetiikkaa. Esimerkiksi erityisen lämpimillä säillä villahousut jäävät kotiin. Kahden hengen ruokaryhmässä toinen voisi karsia lautasen ja syödä kattilasta. Näillä ei kuitenkaan enää saavuteta kiloissa laskettavaa hyötyä. Niin, se kaikkein helpoin, kameravarusteista tinkiminen, ei tietenkään ole vaihtoehto. 🙂
Onko jotain kevennysvinkkejä jäänyt huomioimatta? Kerro kommenteissa!
Tiskirätin paino on aivan överi, saat siitä ainakin puolet pois vaihtamalla merkkiä 😉
Suurin yksittäinen helposti kevennettävä on tietysti rinkka. Mulla oli Kajka pitkään, ja onhan se hyvä kantaa ja taskuja riittää. Jossain vaiheessa kuitenkin kolmen kilon tyhjäpaino alkoi tympiä. Vaihdoin rinkan kevyempään (65 litraa/3kg -> 48 litraa/1,35kg). Koska tilavuus pieneni, piti sumplata myös varusteita. Tyttöjen Thermarest prolite vaihtui pienempään tilaan pakkautuvaan Neoairiin. Samalla vanha alusta jäi tyttärelle. Kattilana kannan 7dl kippoa. Jos ollaan kaksin, otetaan kippo+yksi kattila. Säästöä ei tule niinkään painossa, vaan tilavuudessa. Mihin tarvitset kahta isoa kattilaa?
Mulla on sulanmaan aikaan retkikohteesta riippumatta pullon päälle ruuvattava keitin ilman erillisiä tuulisuojia. Perustrangia kaikkine metalliosineen on iso, painava ja vie tilaa.
Keventäminen saa välillä huvittavia mittasuhteita. Joidenkin mielestä on ihan ok käyttää 100e pelkästään siihen, että voi höylätä painosta pois 100g. Mikäs siinä jos tykkää, mutta mulle ei parin gramman säästö suurella rahalla ole sen arvoista. Omat kamat viikoksi ruokineen painaa 14kg, ja siitä kuulemma saisi pari kiloa pois jos kaiken sinänsä toimivan vaihtaisi pari grammaa kevyempään. Hmmmmm ei kiinnosta 🙂
48 litraa on jo kunnioitettava saavutus, ihan niin tiiviseen tilaan en taida varusteitani saada ikinä mahtumaan. 🙂 Ainakin kylmiä säitä varten on pakko omistaa n. 60-litrainen rinkka, jotta talvimakuupussi mahtuu kivasti.
Kattiloita on kaksi, jotta voidaan keitellä ruuan jälkeen tee/kahvivedet puhtaassa kattilassa. Ja joskus tehdään ruokia, joissa käytetään kahta kattilaa. Ilmankin pärjäisi, toinen kattila on vähän turhaa luksusta. Siinä tosin voittaisi vain 60g/henki… tilavuus on ok, koska kaikki keitintarvikkeet paitsi varakaasupullo pakkautuvat nätisti kattiloiden sisään. Pitää kyllä joskus kokeilla, miten tuo kevyt kaasukeitin toimii tunturissa.
Muutaman perusjutun jälkeen keventäminen menee tosiaan helposti tasolle, jossa pitää laittaa aikamoinen kasa seteleitä pinoon muutaman gramman tähden. Yritän löytää kultaista keskitietä, jossa varusteet ovat suht. kevyitä mutta silti kestäviä ja kohtuuhintaisia. Leirimukavuus ei toki saa grammauksesta liikaa kärsiä, mutta joskus edelleen varaudun turhan epätodennäköisiin sääoloihin… no, kokemus opettaa. 🙂
Mikä on epätodennäköistä? Lunta ja nollakeli Kuusamossa juhannuksena? Kovin paljon pakkaselle se ei ehkä mene, mutta tuo nollakeli on kyllä haettu. Kannan riittävästi villaa myös keskikesällä. Talvella taasen olen kerran hiihdellyt -36 asteessa Kaldoaivissa, joten villaa on erityisesti talvisin riittävästi. En aio palella.
Tuo 48 litraa on siitä jännä, että se täyttyy aika kompaktisti yksinäisen reissunaisen viikon tavaroista. Jos mukana on kanssavaeltaja joka kantaa reilun osan yhteisistä kamoista, mun rinkka on silti täynnä. Siellä on jotain ihmeellisiä sitruunakakkuja ja minttupulloja ja mitä milloinkin, eikä paino itseasiassa edes laske..
Niinhän tyhjä tila tuppaa täyttymään. 🙂 Joo, oikeassa olet, parempi kantaa vähän enemmän vaatetta kuin palella, kun se yllättävä pakkasyö iskee. Varsinkin jos aikoo valokuvailla mukavuudesta saa tinkiä vielä vähemmän, koska väsyneenä/nälkäisenä/kylmissään/ketutuksen vallassa ei jaksa paljon kameraa heilutella.
Minulla on kunnianhimoisena tavoitteena saada tehdyksi kaikkina vuodenaikoina kahden yön mittaiset retket 40+10 -litraisen pikkurinkan kanssa ja niin, että kantamuksen lähtöpaino (johon ei sisälly liikkeellä ollessa päällä oleva vaatetus, mutta sisältyy mukaan otettava ruoka ja juoma) ei ylittäisi kesällä kymmentä ja talvella neljäätoista kiloa. Oman lisänsä tavoitteeseen tuo vielä se, että teen kaikki retkeni yksin, jolloin myös kaikki tavarat täytyy ripustaa omille ei niin leveille hartioille.
40+10 litraa viikonloppuretkelle on varmasti aika näppärän kokoinen reppu, itsekin kannan suunnilleen saman kokoista lyhyillä reissuilla. Viikonloppuretkille en tosin aina jaksa miettiä varusteita tarkan listan kanssa, joten paino voi joskus kasvaa tarpeettoman suureksi.
Rinkan vaihto Osprey exokseen, niin rahaa palaa n.180€ ja painosäästöä tulee noin 1,8kg. Eli hemmetin hyvä kauppa. Makuupussin vaihto marmot plasmaan ja makuualustan vaihto neoairiin, niin rahaa palaa noin 600€ ja säästöä painossa tulee noin 800gr. Ei yhtä hyvä kauppa, mutta helppo ja tuntuva. Summasummarum, noin 800€ Budjetilla painoa lähtee 2,4kg ja mukavuudesta ei tarvitse tinkiä yhtään.
Kiitos ideoista! Viikonloppurinkkana mulla on valmiiksi Opsrey Kestrel 58, joka painaa n. 1,7 kg. Joskus voisi kokeilla sitä pidemmällä reissulla, lantiovyö vain on aika heppoinen isommalle kuormalle. Kaltaiseni luiseva hernekeppi tarvitsee mieluusti pehmustetun lantiovyön. 🙂 Exos olis vielä kevyempi, kantomukavuudesta en tiedä. Makuupussin vaihto saattaisi olla joskus rikastuttua fiksua, voisi päivittää kolmen vuodenajan pussin lämpimämpään ja kevyempään. Ultrakevyisiin ilmatäytteisiin alustoihin en vielä luota, ehkä joskus pitää kokeilla sellaistakin.
Tämä olikin jälleen hyvä kirjoitus ja pisti miettimään omia kantamuksia. Mulla on Kajka 75 litraisena ja se oli yhden yön testiretkeilyssäkin täynnä. Tuota vaellussauvaa en ole ikinä tajunnut, mutta pitää varmaan joskus kokeilla ja huomata olleen väärässä, mutta en juuri valokuvauksenkaan takia kauhean mielellään noita haluaisi käsiin.
Kieltämättä vaellussauvat häiritsevät hieman valokuvauspuuhia. Olen kuitenkin kokenut hyödyt haittoja suuremmiksi varsinkin pitemmillä reissuilla.
Tietyissä tapauksissa vaellussauva voi korvata jalustan. Minä kuvaan retkilläni videomateriaalia kevyellä action-kameralla. Hankin sitä varten sellaisen pidikkeen, jolla kameran saa mihin tahansa tankoon – myös vaellussauvaan – kiinni. Vaellussauvan voi pystyttää tällaiselle kevyelle kameralle riittävän tukevasti virittämällä sauvasta maahan kolmeen suuntaan harukset samaan tapaan kuin tv- ja radiomastot on tuettu. Kuten sanottu, tämä käy vain hyvin kevyen kameran kanssa – esimerkiksi järjestelmäkameraa en tällaisen virityksen varaan laittaisi.
Totta, kevyen kameran kanssa vaellussauva on näppärä jalusta tai vähintäänkin yksijalkainen tuki (monopodi). Jotkut käyttävät niitä järkkärinkin alla ja kyllä sauva aina käsivaralta kuvaamista tukevampi on.
Mielenkiintoinen ja hyödyllinen kirjoitus, kiitos. Huomasin, että tuosta painolasteissa puuttuu mukana olevan veden paino, vain tyhjät pullot ovat mukana. Kuinka paljon vettä sulla on yleensä kannossa ja miten olet päätynyt kyseiseen määrään?
Hyvä kysymys! Veden painoa ei ole mukana, koska Lapin-vaelluksilla hyvää juomavettä on usein saatavilla muutaman sadan metrin välein, joten sitä on tarpeen kuljettaa vain pikku tilkka kaiken varalta. Etelä-Suomessa voi olla joskus järkevää kuskata parikin litraa. Täytyy tosin tunnustaa, etten aina jaksa optimoida Lapissa vedenkantoa vaan joskus on vain helpompaa napata pullo täyteen seuraavaa vesipaikkaa miettimättä.
Tämä on ollut kyllä hyödyllinen kirjoitus. Olen käynyt nyt omat tavarat läpi ja ihan ei mennä alle 10 kg tavaroilla. Tosin itsellä xxl-kokoiset vaatteet tuovat hieman lisää painoa. Kiinnostuttuani keventämisestä, pidän itselleni tavoitteena tuota 10 kg peruspainoa, johon tulee sitten reissun kuluessa keventyvät ruoat päälle. Aikaisemmin en ole ollut missään vaeltamassa alle 20 kg kokonaispainon, joten ihan mielenkiintoista käydä kävelemässä keventyneellä rinkalla seuraava reissu.
Kiva että tekstistä oli hyötyä. Yllättävän suuri ero tuntuu olevan jo 3-4 kg kevennyksellä, alle 20 kg lähtöpaino on jo melkein mukava kannettava.
Mielenkiintoista luke näitä juttuja. Itselläni on vielä rinkka hankintalistalla. Päätin aloittaa väärinpäin ja hukata rahaa ensin muuhun tavaraan ja sitten katsoa miten sen määrän saisi mahtumaan rinkkaan. Kaikki se mitä muut pitävät rekteilyn kannalta mielekkäänä menisi itselläni päällyvaatteisin kuten kameran, kännykät ja muuta. Nyt kaikki vaatteet poisluettuna muutamat jotka reppuun mahtuu kyllä ja EA-pakkaus sekä retkikeitin ilman butaania sekä sadeviitta että makuupussi ovat repun sisällä joka on litroiltaan maks 30l. Myös neoreenihanskat ja kengät sekä erilaiset lakit ja puuvillasormikkaat löytyy repusta jo nyt.
Puuttuu repusta siis teltta, sille kaveriksi kevytpeite sekä peitteen kiilat ja narut jotka mahtuisi sopivanlaiseen rinkkaan eikä vie syvyystilassa juurikaan enemmän kuin 3-4cm. Butaanipullo sekä eväät. Talvivaatteet kuten toppahousut ja toppatakki. Ehkä jotain lisävaatteita varulta.
Jotenkin se vaan on vaikeaa tuo rinkan valinta ja kun se pitäisi päästä testaamaan kaikilla nuilla jo hankituilla varusteilla.
Onko kellään kokemusta jos rinkan paino jää 10kg niin miten radikaalisti rinkan tuntuma muuttuu siittä kun se on tyhjänä tai tuo 10kg täynnä. Esimerkkinä Halti ounas 55l tai
DT15-214 55 l. Tuo DT on haltin rinnalla selkeästi havaittavissa pienempi eli ilmeisesti litramäärä on merkattu niin että se täyttää tuon 55l kun pistää reun pullistelemaan ja yläpään sulkunarulla kiristettävä löysä osa on ihan ylhäällä kun reppu on täynnä tavaraa. Tuo DT on jopa paremman tuntuinen kuin mitä ounas, mutta kun sitä täyttötuntumaa ei tiedä. Eikö ounaskaan siis ole mikään huono, Ounas tuntuu ehkä jämäkämmältä vielä tuon lantiovyön osalta Säädettävyys plussaa toki kun DT:ssä sitä säätöä ei ole. Hintaero vain sattuu olemaan 80€ eli DT on niin paljon halvempi. Itse diggaan halpaa mutta sen pitäisi sitten olla käyttöön sopiva. Harmi ettei tokmannin myymä vaeltaja 65l ollut sopivantuntuinen. Selkäosa ei myötäile selkää vaan on ikäänkuin koko pituudelta kaareva toisin kuin ounas ja DT. Tosin ei sekään tunnu tyhjänä huonolta ja hinta vaivaiset 39€. Kiinikkeet hyvät ja välipohja yms. Mutta DT:ssä nuihin muihin verrattuna tosi jämäkän tuntuiset remmin kaikkialla ja ounaassa jopa hieman huterat eli liina kapeat mielestäni jotta reppu olisi ennakoaavistuksen perusteella kovin jämäkkä lopulta kannettaessa(Luulen että kapea remmi tarkoitaa samaa kuin veto yhdessä pisteessä mikä lisää kipua ja hankausta .vrt rautalanka ja 10cm leveä vyö pelkistettynä). Eli hankala on hankkia joten kokemuksia kehiin siittä miten tuo tyhäjänä hyvä tuntuma haihtuu ilmaan kun siihen reppuun lisätään 10kg…miten oleellisen raskaaksi vaeltaminen käy vain onko se kosmeettinen ero? Aika monella on hankinta ollut onnistunut vaikeivat ole testanneet eri rinkkojaan mutta toisaalta kuinka moni bloggari on saanut lahjotuksena rinkan näkyvyyttä vastaan, mene ja tiedä?
Usein halpahallien rinkoissa on tingitty olkahihnojen ja lantiovyön laadusta. Hyvässä rinkassa lantiovyö vie merkittävän osan kuormasta pois hartioilta, eivätkä olkahihnat pureudu ikävästi hartioihin. Mikä tahansa vähänkin laadukkaampi rinkka, joka sopii omalle selälle, on todennäköisesti hyvä kantaa 10 kg kuormalla. Kevyitä vaihtoehtoja löytyy Suomesta esim. Expedin ja Ospreyn valikoimista. Esim. Exped Thunder -mallissa kohtaavat kevyt paino, riittävä tilavuus ja kuitenkin jämäkän oloiset lantiovyö ja olkahihnat. En ole kokeillut kuorman kanssa, mutta harkinnassa on ollut sen hankinta.
Jep tänään menin prismaan ja kysyin lähteekö myyjä avuksi kun tsekkaan kummakin rinkat painon kanssa. Vissiin kun sinne porakoonetta yms lastattiin niin noin 2kg painoisia oli kaikki laatikot eli sisään meni ainakin 4 laatikkoa kumpaankin reppuun. Kiloja siis vähintään 8kg luulisin. Noh kumikin oli hyvät selälle eikä paino tuntunut miltään. Kumpikin myös ounas oli todella jämäkkä ehkä jopa sittenkin jämäkämpi kuin mitä tuossa ylhäällä ensin arvelin. Kummallakin otin juoksuaskelia. Pikkasen testin jälkeen tuntui että tuo mun jlakojen pituusero ja sitten lantioluitten ilmeisesti vinksahtelu olisi pikkasen tuonut jalkojen pituuteen sellaista heittoa joka tuntu askelluksessa koska se lantiovyö oli niin jämy että kun sidoin sen niinkuin youtubessa neuvottiin eli hihna keskeltä on samalla tasolla kuin suoliluun harja. Mielestääni tuo on hullu juttu kun periaatteessa suoliluu on sellainen luu että lantion pitäisi pästä liikkumaan vapaasti ilman sitoumuksia. Eipä mikään estä tietystikään nostamasta tuota hihnaa ylemmäs mutta siinä piileekin vaara että se on sitten liian lähellä kylkiluita ja tuota ei hoksannut testata….
Noh kotiin tullessa päätin vielä plaarata ja poistaa EA-pakkauksesta jotain, vielä pitä harkita josko otan pois isomman harsorullan ja vaidan sen pienempään. Grammanviilausta. Mutta idana se että nyt kun plaarasin sen niin laukkuun mahtui 30*30 cm iso mikrokuituliina joka käy kehon kuivaamiseen häthätää, ja ainakin sopii jonkinasteiseksi varapyyhkeeksi jos innostun dumppaamaan reppuun pikkasen isomman pyyhkeen. Myös puuharasia meni nyt EA-laukkuun ja tilaa jäi ehkä hitusen joten sinne voisi mahtua yksi sukkapari ilman että vetskari alkaa paukkumaan.
Päätin että hommaan pikkuasarin jonka halkaisija on alle 15cm ja kaveriksi valurauta pannu jonka mitat kutakuinkin sama ellei pienempi. Kumpikin toimiii lautasena ja tarvii vain kattoa sopiva retkilusikkahaarukkasetti ja joitakin kapustoja sekä vispilä. Pieni grilliritilä jonka leveys ei olisi kummoinen olis kiva samoten kuin halsteri pikkukaloille. Sitä ennen pitää tosin viilata nuita vaatteita tiukemmaksi paketiksi jotta ilma lähtee pois. Uskoisin että ounakseen kokemuksen mukaan menee helposti nämä kaikki ja kun katsoin retkimuonia niin ne kyllä mahtuu sittenkin aika pieneen tilaan ja kun ne on kuivattu ja pistetään veteen niin tulee melko paljon ruokaa pataan. Ounasta isompaa en siis missään nimessä voi hankkia mutta toi DT alkoi taas kiinnostaan sen takia että se oli kapeampi ja piti kapeutensa hyvin joten se pysyy kummaltakin sivulta lähellä selkärankaa kumminkin niin että kummallakin puolen selkää on rautatuet repun sisällä. Vaitoehto sekin jos saan ämpättyä tuota tavaraa mahdollisimman tiukaksi ja ilmat pois joka välistä. Sillon uskoisin että ainakin pärjään 3 yön reissun tuolla DT:llä jos ei tunaroi. Sitä pitemmät reissut on vain kokemuksella tutkittava. Liekö etes yli viikon reissut kovinkaan järkeviä tai etes mahdollisia yhtäjaksoisesti vaeltaen.
Joutuu myös miettimään onko talvivaellus mun juttu ja jos olen touko-syyskuu vaeltaja lopulta niin se karsii varustuksia hirmuisesti. Välillä tulee listattua vaatteita joita ajattelee käyttävänsä matkustelu-vaelluskombona. Se ei mahda toimia vaan ehkä pitää valita metsä tai hotelli,nuotio tai baari. Olikin jossain blogissa hyvä hymiökommentointi tanssivaatteista 🙂 …ööö…liekö kyseessä vähän sama kuin että voimailija ei ole kestävyysjuoksija ja toisinpäin 🙂
Jep nyt tuli hankittua rinkka. Kävin Kesportissa ja siellä oli myytävänä lundhags merkkinen rinkka. Toki ajatus oli että ehkä haluaisin haitta-aineettoman yms. jota löytyy fjällräveniltä. Mutta taas hinta on luokkaa 300€ tai jotain. Ei innosta nyt tilata netistä eikä varsinkaan kun ei yhtään pääse näkemään. Täällä päin ei pahemmin ole valikoimassa samoten kuin muitakaan ekotuotteita. Siinä mielessä täytyy antaa Hesalle pisteet ekologisuudesta.
Mutta mutta toi rinkka eka pelästymältä oli lopulta hyvä rinkka mulle. Pakkaus meni kuten olin kaikenkaikkiaan halunnutkin eli täydellisesti. Tilaa jää ruualle ja sitä jää lopulta paljon. Voi olla että haluan pakkauslistaa sittenkin laajentaa. Repun tilavuus on 54l. Ilmeisesti repun tilavuus on ilmoitettu niin ettei taskuja yms. ole otettu huomioon koska vaikuttaa oikealta mitoitukselta, tai ainakin riittävän sellaiselta. Lisäsin reppuun vielä ne tavarat jotka jo listalta olin viimeiseksi pudottanut koska ne mahtu sinne hyvin. Pakkaus oli toteutettu nakkelemalla vähän sinnepäin ja survomalla vain muutamia sukkia ja alushousuja pohjan rakosiin makuupussin ja jonkun muun pussin viereen ja loput kamat on viskottu siihen päälle. Meni hieman yli puolenvälin. Tilaa jäi ruoalle varsin hyvin. Paljon tavaraa mahtus ulkopuolelle hatun väliin ja hatun päälle ja myös repun etutaskuun. Itseasiassa en täyttänyt itse hattua ollenkaan ja siihenkin menisi tavaraa mielin määrin eli ea-pakkaus, kaikki hatut ja hanskat(pakkaustapa ratkaisee, aika moni tulee lukemani perusteella toimeen pienemmällä EA-pakkauksella kuin itse, enkä minäkään varmaan todellisuudessa sitä kaikkea rompetta tarvii). Juomapullotaskut kummallakin sivulla vaikuttaa heti itsestä paremmilta kuin monessa halpisrepussa tai noin 80-140€ repuissa. Lantiotuen kummallakin puolella oli minua miellyttävät vetoketjulliset verkkotaskut. Niitäkään ei välttämättä saa kaikkiin 80-140€ reppuihinkaan tai ne ei jäänyt ainakaan mieleen(epäkäytännölliset?). Ja voi olla että sitten on karsittu jostain muusta. Tässä repussa hinta oli lopulta 100€, yksinkertaisesti firma vain tuli hinnassa hyvin vastaan ja siellä on muutekin varsin paljon tietoa asioista samoten kävi tuuri että oli alennuksia menossa muutenkin. Nyt töppöset syyhyää pirusti päästä kantamaan taakkaa, kärpänen on purrut ja paukama voi olla vasta kasvamassa. Jos olisin noin 2-3kk prosessin viimeistellyt tostaina olisi nyt ehkä jo ensimmäinen köpöttely suoritettu ja olisin lämmittämässä saunaa palatessani ensimmäiseltä reissulta. Mutta onhan tässä syksyä jäljellä ja toisaalta tulee se kesä seuraavanakin vuonna…
Ostin tuossa taannoin softshell vaatteet. Takki ja housut eri paikoista. Kokemusta ahtaista ja sopimattomista vaatteista yleensä joten otin tavoitteeksi että tilaa jää ja on rento olotila. Noh sen verran hyvin että ranteissa on kiristystarra joten vaikka hihat ehkä hieman pitkät niin se ei käytännössä haittaa, suojaapahan käsiäkin vähän. Housuissakaan ei lahkeet lopulta niin pitkätkään ollut vaikka taisin ottaa L:ät vai oliko seuraava koko…anyway. Yllättävän hyväntuntuiset päällä ja ihan rennot. Vesikestävyyttä ei käytännössä ulkona päässyt vielä testaamaan joten pistin hanan alle hihan ja käden sen sisään ja laskin vettä hanasta ja odotin josko käsi kostuu, ei kostunut. Eli ei tullut raanavesi hihasta läpi. Tein saman housille ja ei tullu vesi läpi. Mitä mieltä ite ootte sofshellistä? Omani vielä mukavan tuntuiset sisältäpäin ja väljyys antaa mahdollisuuden vähän tuulettua helmojen ja lahkeiden välistä. Ideani oli että sitten voi lisätä vaatetta kun haluaa enemmän lämpöä kun tuulensuoja ja vedenkestävyys jo on. Toki lisäksi sellasen trikoot jotka vähän jo nolot näin iäkkäällä mutta arvelin että korvaisi samalla toiset alushousut. Kompressoi hieman ja kyllä tuntuu aika sellaiselta pitävältä ja on topcool kuitua. Samaa merkkiä myös vaellushousut hyvin ohkaset. Harmi ettei sen lahkeita saanut ylemmäs napitettua jolloin korvaisi shortsit…toisaalta voihan niitä nappeja itekin muutella :)….pläää reidet taitaa sitten pistää vastaan. Huppari oli myös topcool ja yllättävän miellyttävä ja kyllä tuntu hyvältä päällä ja vielä hihassa räpikäsreikä ja kaulus osittain suojaa. Lämpimäoloinen. En tykkää tekokuiduista ja epäilen miten kun pääsee hiostamaan ja hankauttamaan ja yleensä ainakin polyesteri tekee itelleni kalsareissa sen että hiottuma tulee ja voi tulla pahakin koska kuivahankaa niin pahasti. Villaa haluaisin mutta on pirun kallista ja harvinaista nykyään ja niihnkin sotkettu kaikenlaista keinokarvaa…Ylipäätään alkaa tuntumaan että suurin osa keinokuitujen eri eduista kuten hengittävyys yms. oliis pelkkää potaskaa. Ei vaatteilla ole ihoa eikä niillä ole aivoja joilla ne säätelisi tuollaisia asioita. Sitäpaitsi keinokuitu on jonkinsortin muovia, ei sellainen voi hengittää. Suurin syy itselläni oli nuihin että saan ne pieneen tilaan, ja pieneen tilaan ne menikin joten rinkan valinta taas siirtyy hieman. Tosin haluaisin myös puuvillaa ja villaa reppuun mutta saa nyt odottaa.
Terve,
Vain nopsasti ehdin lukaista… Uskaltaisin kuitenkin väittää, että tuon kokoiset Trangian kattilat painavat 120g kappale. Trangian nimellismitoiltaan litraset kattilat painavat 90g.
Olen punninnut harmahtavia, kova-anodisoituja kattiloita, mutta on vaikea uskoa, että pinnoite lisäisi painoa puolella, kyseessä kun ei ole mikään teflon.
No, toivottavasti vaakasi ei ole viallinen…
Taulukossa olevat painot ovat osittain hämääviä, tekstissä mainitaan että kursivoitujen varusteiden painot on jaettu kahdella, koska ne ovat yhteisiä varusteita, joiden paino jakautuu kahden henkilön kesken. Eli 120 g on tosiaan oikea kattilan paino.