Erikoinen vuosi 2020 alkaa vihdoin lähestyä loppuaan. Maailman myllerryksistä huolimatta valokuvia on jälleen kertynyt muistikorteille ja saappaani ovat tallanneet Suomen maaperää länsirannikon kallioluodoilta Itä-Lapin tuntureille.
Koronavirus sotki keväällä yritystoimintaa, mutta kesän tullen valokuvaushommia riitti lopulta sen verran, ettei vuoden liikevaihto jää juuri edellistä vuotta huonommaksi.
Lunta ja kotimaakuntaa ihmettelemässä
Jo ennen koronaa vuosi 2020 alkoi kummallisissa merkeissä. Lunta löytääkseen oli matkustettava Pudasjärvelle asti Syötteen kansallispuistoon. Vielä lähellä Oulua junan ikkunasta näkyi lumettomia peltomaisemia.
Nelipäiväinen mökkireissu oli vuoden viimeisiä hetkiä ennen poikkeusolojen alkamista. Hieman hankalista hiihtokeleistä ja pilvisistä säistä huolimatta nautinnollinen retki.
Kevät meni enimmäkseen kotipuolessa, ja suunnitellut kuvausmatkat muun muassa Saaristomeren kansallispuistoon oli siirrettävä parempiin aikoihin.
Pääsin kuitenkin viettämään maalis-huhtikuussa upeita öitä Uudenmaan luonnossa ja lähiretkeily kotimaakunnassani jatkui myös pitkälle toukokuuhun. Vanhojen tuttujen maastojen lisäksi löysin useita uusia kiinnostavia paikkoja, joissa voisi käydä muulloinkin kuin poikkeusoloissa.
Pitkä kesäloma
Yhdistetty kesäloma ja isyysvapaa mahdollisti poikkeuksellisen pitkän kahden kuukauden vapaan työelämästä. Otin pitkästä lomasta kaiken irti. Heti ensimmäisinä päivinä lähdimme koko perheen voimin Etelä-Savon maaseudulle. Perhelomasta tuli varsinainen luontokuvauksen ilotulitus.
Kesäkuu jatkui huippuhyvin onnistuneella matkalla Kuhmon suurpetokojuille. Kirjoitin reissusta kolmiosaisen kertomuksen:
- Kojukuvausta Kuhmossa, osa 1: ahman, susien ja karhun kohtaaminen
- Kojukuvausta Kuhmossa, osa 2: susien yö
- Kojukuvausta Kuhmossa, osa 3: Välineet ja vinkit
Kojureissun meno- ja paluumatkalla telttayöt Kolilla ja Mujejärvellä tarjosivat kelpo koosteen Pohjois-Karjalan luonnosta.
Muutaman pääosin kotinurkilla vietetyn viikon jälkeen loman loppupuolella odotti vielä huipennus: lammaspaimenloma Isojärven kansallispuistossa. Valokuvauksen kannalta reissu ei ollut jättimenestys, mutta perhelomana likimain täydellinen.
Vihdoin vaeltamaan
Kun on tottunut vaeltamaan Lapissa keskimäärin pari kertaa vuodessa, kahden vuoden vaellustauko tuntui ikuisuuden mittaiselta. Syyskuun alussa olosuhteet mahdollistivat muutaman päivän reissun Tsarmitunturin erämaahan. Ja olihan se pitkästä aikaa mahtavaa päästä kantamaan reppua tunturimaisemissa!
Siihen retkeilysyksyn valonpilkahdukset jäivätkin, ja loppuvuosi on mennyt pientä lähiretkeilyä lukuun ottamatta enemmän sisätiloissa. Liesjärven kevytretkeilytapaamisessa sentään pääsin vaihtamaan kuulumisia muiden vaeltajien kanssa.
Katsaus yritystoimintaan
Edellisenä vuonna valtaosa liikevaihdosta syntyi huhti-toukokuussa, mutta tänä vuonna tuo paras sesonki jäi koronan jalkoihin. Vuoden puoliväliin mennessä firman kassaan oli kertynyt pelkkiä murusia. Kesälle ja syksylle löytyi onneksi pari useamman päivän projektia, joiden ansiosta yritystoiminta sujui lopulta ihan mukavasti.
Helsingissä jatkoin useamman vuoden kestänyttä yhteistyötä kaupungin luontokohteiden kuvaamisessa. Tällä kertaa kohteena oli itselleni erityisen tuttu Talin-Pajamäen alue, jonka liepeillä asuin kolmen vuoden ajan. Osa projektin kuvista on koottu citynature.eu-sivustolle.
Toisessa keskeisessä toimeksiannossa kuvasin merenkulkuaiheista materiaalia muun muassa Vuosaaressa, Porvoossa ja Rauman saaristossa. Vaihtelua ainakin riitti: ensin kuvattiin isoja koneita ja rahtilaivoja tyynessä hellesäässä, myöhemmin telttailin myrskyssä ja rankkasateessa Emäsalon kärjessä. ”Kaikesta sitä maksetaankin”, ajattelin kömpiessäni teltasta parin tunnin unien jälkeen sateisen meren äärelle.
Matka Rauman saaristoon Kylmäpihlajan majakalle tarjosi samalla mahdollisuuden tutustua itselleni aiemmin käymättömän Selkämeren kansallispuiston luontoon. Suosittelen lomakohteeksi!
Loppuvuosi onkin mennyt jo seuraavan vuoden projekteja valmistellessa. Olen mukana ainakin yhdessä ja mahdollisesti toisessakin kirjaprojektissa. Keväällä 2020 julkaistussa Kevytretkeilijän oppaassa osallistuin kirjan kuvittamiseen, mutta tällä kertaa olen vahvemmin mukana myös kirjoitustyössä. Sitä odotan jo innolla!
Ensi kevään ja kesän kuvausmatkat tulevat painottumaan kirjaprojekteihin. Jos vain koronatilanne sallii, tiedossa on valokuvausta useassa mielenkiintoisessa kohteessa etelärannikolta Utsjoelle.
Olkoon vuosi 2021 kaikille parempi kuin 2020!
